Pyhyys on katsojan silmässä?: Uskontotieteellinen näkökulma esikeraamiseen kulttuuriin kohdistuvaan arkeologiseen semioosiin
Artikkelini käsittelee Lähi-idän esikeraamisen neoliittisen kauden arkeologista tutkimusta ja uskontotieteellisen perspektiivin hyötyä tämän aikakauden tarkastelussa. Tarkempana tarkastelukohteena on Anatolian alueelta löydetty esikeraamiselle neoliittiselle kulttuurikaudelle ajoittuva Göbekli Tepen...
| Published in: | Uskonnontutkija |
|---|---|
| Main Author: | |
| Format: | Electronic Article |
| Language: | Finnish |
| Check availability: | HBZ Gateway |
| Journals Online & Print: | Drawer...
|
| Fernleihe: | Fernleihe für die Fachinformationsdienste |
| Published: |
Uskontotiede, Helsingin yliopisto
2012
|
| In: |
Uskonnontutkija
|
| Further subjects: | B
arkeologia
B Göbekli Tepe B Vesa Åhs B Lähi-Itä |
| Online Access: |
Volltext (kostenfrei) |
| Summary: | Artikkelini käsittelee Lähi-idän esikeraamisen neoliittisen kauden arkeologista tutkimusta ja uskontotieteellisen perspektiivin hyötyä tämän aikakauden tarkastelussa. Tarkempana tarkastelukohteena on Anatolian alueelta löydetty esikeraamiselle neoliittiselle kulttuurikaudelle ajoittuva Göbekli Tepen arkeologinen kaivaus ja tähän kohdistuvat arkeologiset tulkinnat. Tämän arkeologisen kaivauksen on esitetty olevan jonkinlainen aikakauden yhteisöjen käyttämä erityinen rituaalinen alue, jonka alueella ei ole toimitettu esimerkiksi kotitalousaskareita. Tämä tarkoittaisi sitä, että kaupunkikulttuureja, kirjoitustaitoa ja kokonaisvaltaista maanviljelystä edeltäneet kulttuurit olisivat luoneet vain uskonnolliseen tarkoitukseen käytettyjä tiloja. Toisaalta osa tutkijoista on havainnut myös kotitalouksiin viittaavaa arkeologista aineistoa Göbekli Tepessä. Tarkastelen semioottisen teorian käsitteiden avulla niitä tutkijoiden luomia merkityksenantoja, jotka esittävät Göbekli Tepen olleen esikeraamisten yhteisöjen käyttämä temppelirakennelma. Käyttämäni aineisto, johon sisältyy kaksi teosta ja kolme tutkimusartikkelia, kuvastaa kahta hyvin erilaista arkeologisen semioosin eli merkityksenannon muodostuksen tapaa. Klaus Schmidt tulkitsee Göbekli Tepen merkitystä arkeologisten löytöjen ja tulkinnallisten analogioiden kautta, kun taas David Lewis-Williams ottaa lähtökohdakseen ihmismielen universaalit kognitiiviset piirteet, ja tulkitsee arkeologista aineistoa tästä näkökulmasta käsin. Tulkintojen tarkastelu osoittaa sen, että kotitalouksiin liittyvät merkitykset ovat jopa jääneet arkeologisten tulkintojen ulkopuolelle. Lähtökohtainen oletus erillisen rituaalisen tilan olemassao-losta vaikuttaa vahvasti esitettyjen tulkintojen lopputulokseen. Vaihtoehtoinen tapa lähestyä esikeraamista uskonnollisuutta olisi esimerkiksi oletus rituaalisen ja elinkeinoon liittyvien toimintojen yhteensulautumisesta, jolloin erillinen vain rituaaleja varten tarkoitettu pyhä tila ei ole itsestäänselvyys. |
|---|---|
| ISSN: | 1796-4407 |
| Contains: | Enthalten in: Uskonnontutkija
|